Kohta se jo tulee...

Joulu nimittäin. Jostain kumman syystä jouluiset ajatukset ovat vallanneet pienen mieleni viime viikkoina. Ja yhden illan naurut tarjosi tämä facebook-seinälle ilmestynyt kuva.

Kuva

Sanomattakin on selvää, että kuulun tuohon vasemman puoleiseen porukkaan (ja mies oikealle puolelle). Valitettavasti joulujuttuja ei vielä ole kauppoihin saapunut, vaikka esimakua onkin saatu mm. Ikealta. Ikealta tulee kaksi mallistoa täksi jouluksi - toinen vähän perinteisempi ja toinen modernimpi. Mutta koska tarkoituksenani on ollut yksinkertaistaa koko sisustusta, lupaan olla ostamatta liikaa uusia joulukoristeita. Sen, mikä on liikaa, päätän kuitenkin minä.

Joulu on vuoden juhlapyhistä ehdoton suosikkini ja sitä aletaan odottamaan jo hyvissä ajoin. Joulukuusi on yleensä pystytetty jo marraskuun puolella. Joten mikä onkaan luontevampaa pimeinä syys-iltoina, kuin selailla netistä jouluinspiraatiota.

En tiedä mikä siinä on, kun jouluna maku vaihtuu perinteisempään, pehmeämpään ja rustiikkisempaan. Halajan rouheaa pellavaa ja pehmeää kynttilän valoa.

Mielestäni itse tehdyt jutut tekevät Joulusta ainutlaatuisen. Piparit, makeiset ja leivonnaiset. Itse tehdyt asetelmat ja koristeet. Ja ennen kaikkea itse tehdyt lahjat. Mitä mieltä olisitte, jos tänä jouluna blogissa olisi joulukalenteri? Suunnittelu on nimittäin jo kovassa vauhdissa!

Inspistä makuuhuoneeseen

Kuva

Minua on jo jonkin aikaa vaivannut makuuhuoneemme pimeys. Ikkuna on pohjoiseen ja kaiken lisäksi etuoven katoksen alla. Aamuaurinkokaan ei pääse paistamaan, koska ulkovarasto estää sen täysin. Siis mitäpä muutakaan perjantaina tekisi, kuin etsisi uusia ja kivoja ideoita makuuhuoneeseen?

Kuva

Makuuhuoneesta olisi siis tarkoitus saada valoisampi. Mieheni mielestä makuuhuoneessa nukutaan, joten luonnollinen hämärä kuuluu asiaan. Minulla on niin suuri valonnälkä, että meinasin jo raahata sängyn työhuoneeseen. Jotain on tehtävä.

Heijastavien pintojen, kuten peilien, avulla saa kaikki luonnonvalon hitusetkin heijastettua koko huoneeseen. Lisäämällä lasipintoja, saat myös heijastavia elementtejä huoneeseen. Raskaat verhot voivat joskus luoda pimeän vaikutelman, joten vaihtamalla verhot kevyempiin pääsee enemmän luonnonvaloa sisälle. Meillä ongelmana tässä kohtaa ovat naapurit. Vaikka muuten ovatkin mukavaa porukkaa, haluan mielellään makuuhuoneeseen verhot, jotka saa suljettua.

Kuva

Meillä on nyt purppuranpunainen tehosteseinä ja muut seinät on maalattu vaalealla, aavistukseen sinisellä taittavalla maalilla. Pidän tummista väreistä, mutta maalaamalla seinät valkoisiksi saisi huoneen ilmettä piristettyä. 

Uusille kalusteille olisi tarvetta. Nyt meillä on mustat Malm-lipastot. Uudet kalusteet olisivat ehdottomasti valkoiset. Tästä ei käydä neuvotteluja.

Syysistutus

Mitä tapahtuu kukkiin hurahtaneelle, kun heittää kuihtuneet kesäkukat (vihdoin) pois? No, jotakin hyvin hämärää, sillä etupihalle on ilmestynyt syysistutus! Vaikka todellakin lupasin ja vannoin, että nyt saa kukat riittää ja ensi kesänä en kyllä osta sitten yhtään (tai no ehkä vähän) kesäkukkia. Voitte tästä ehkä päätellä, miltä ensi kesänä pihalla näyttää.

Nämä on taas näitä selittelyitä, mutta ihan oikeasti lähdin puutarhamyymälään vain hakemaan yhtä callunaa. Mutta sitten tapahtui jotain (tapahtumat ovat edelleen vähän epäselviä) ja marssin ulos kaupasta mukanani se calluna ja sitten vielä syklaami ja marjakanerva. Talviruukkuun, siis sinkkiämpäriin, yksi pieni calluna olisi ollut aivan liian pieni ja onneton.

Ja katsokaa nyt tuota marjakanervaa! Eihän tuollaista voinut jättää kauppaan. Oli kuulema uutuuskukka. 

Stay at Home Sunday

Tähän viikonloppuun laitettiin ihan tarpeeksi ohjelmaa pienelle ihmiselle. Perjantaina juhlimme siskoni syntymäpäivää perinteisten kakkukahvien kanssa ja mies häipyi työkavereidensa kanssa istumassa iltaa. Yksinäiselle tytölle ei tullutkaan uni ihan helposti ja kello soittikin jo kuuden jälkeen. Siitä sitten silmät ristissä tyhy-risteilylle ja illalla äkkiä kotiin sohvalle. Mutta oli kyllä mukava risteily! Viking Grace yllätti pari vuotta vanhalla trendikkyydellään, mutta let's face it - se on silti ruotsinlaiva.

 Tänään ollaankin sitten oltu ihan kotosalla. Huomisia nimipäiviäni (ja vieraita) ajatellen siivosimme yhdessä koko kodin. Intouduin vielä iltasella silittämään "talviverhot" olohuoneen ikkunoihin. Vielä kun jaksaisi ne ikkunat pestä.

Kaupassa käytiin hakemassa uusi johtosarja olohuoneen valaisimeen, vanha valaisin muutti työhuoneeseen. Lisäksi kävimme katsastamassa mieheni kanssa ruokapöytätarjontaa...

Kuume

Kuume on nousemassa. Parin viikon ajan olen nimittäin ehtinyt tuijotella kotini seiniä ja jostain kumman syystä haluan nyt jotain vaihtelua. Liekö kuumeeseen ollut myötävaikuttamassa pari päivää sitten Pinterestissä tekemäni haku midcentury modern hakusanoilla?

Kuva

Viimeaikoinahan ovat huonekalut menneet selkeästi sirompaan ja 50-luvun tyylin suuntaan. Sohvan alle saisi jäädä tilaa ja sisustus jäisi muutenkin ilmavaksi. Pois raskaat, ylisuuret huonekalut! Mitään muuta en haluaisikaan, kuin vanhan 50-luvun lipaston tai senkin, mutta valitettavasti tilaa sille ei nyt tässä kodissa ainakaan ole. 

Mitä meillä tarvitsisi uusia? Ruokapöytä!

Ruokapöytänä toimii vanhempieni vm. 1987 vanha ruokapöytä. Valkoisessa pöytälevyssä on muutama naarmu ja pysyvä tahra, pöytälevyä reunustaa puinen lista, joka sekin on melko kulunut. Kromijalat ovat sentään hienot. Pois tätä pöytää en todellakaan aio heittää, vaan odotan sisustusrintaman valtaavaa kasarivillitystä.

Tein tänään katselmusreissun sisustustavarataloihin siskoni kanssa. Luottopuodista (siitä ruotsalaisesta) ei löytynyt mitään sen tyylistä, mitä tällä kertaa etsin. Mutta Kodin1:stä löytyi! Yumi.

Kuva

Olinhan jo tietenkin tehnyt nettiekskursion mahdollisista pöytävaihtoehdoista ja miettinyt valkoisen tai mustan pöydän hankintaa. Mutta siskoni sanoi jotakin, joka sai minut ajattelemaan: "puusävyinen olisi teille kiva, koska teillä ei ole kotona mitään lämpimiä sävyjä". Totta, keittiöremontin mukana meni osa ja viimeisetkin rippeet häviävät, kun maalaamme ne pyökinväriset eteisen kaapit valkoisiksi. Ja kuinka ihanalta näyttivät puiset ikkunankarmit? Nyt olisi aika rikkoa vähän kaavaa!

Kuva

Yllättäen silmää miellyttivät liikkeessäkin lämpimät sävyt. Tätä pöytää saa nimittäin mustan ja valkoisen lisäksi valkotammen ja tammen sävyissä. Tammi oli ehkä enemmän omaan mieleen, mutta tuoleissa oli melkoisia sävyeroja. Ja nekin tarvitsisi vaihtaa.

Meillä on ollut ensimmäisestä asunnostamme saakka Ikean halvimmat ja kamalimmat tuolit: Martin. Ovh on parikymppiä, joten mitä sellaisella summalla odottaa saavansa? No, tuolit, jotka näyttävät tylsiltä, ovat melko huonot istua ja joita on tarvinnut hieman "tuunata". Tuolin pohjassa ei nimittäin enää ole muovisia kuutioita, joiden avulla ruuvit kiristetään, vaan siellä on ne ruuvit ja monta prikkaa. Ei käy, ei enää.

Kuva

Ami-tuolit sopivat kivasti Yumi-pöydän kanssa yhteen, mutta hinta on hieman suolainen. Ei kyllä tarvinnut myymälässä ihmetellä, mistä maksaa - tuolit olivat tukevat ja laadukkaan oloiset. Vaihtoehdoksi olen bongannut Iskun Tuoli 50:n. Hintaa marginaalisesti vähemmän ja olisivathan ne kivan retrot.

Sopisivatkohan Iskun mustat tuolit tammen sävyisen Yumin kanssa?

Nyt on jäljellä enää se vaikein vaihe: miehen vakuuttaminen, että me todella tarvitaan uusi ruokapöytä ja tuolit!

Koti aamuauringossa

Minusta on pikkuhiljaa tullut aamuihminen. Rakastan aamuja, valoa ja sitä tunnetta, että koko päivä on vielä edessä. Aamulla kotiin tulee ihan erilainen valo ja tunne.

Monet yrittävät pitää kynsin ja hampain kiinni kesästä, mutta meille saa syksy tulla. Ei haittaa, vaikka pelargonit ovat olleet maljakossa kuivumassa jo pari viikkoa. Näitä kuvia katsellessa huomaan ensimmäisen kerran, miten kivasti ruskeat ikkunankarmit rikkovat muuten vähän värittömän sisustuksen. Mutta vanhemmiltani saatu ruokapöytä (vm. 1987) alkaa jo olla vähän aikansa elänyt ja uutta tekisi kovasti mieli.

Syyskuu

Harmaata sunnuntaita! Syksy on totisesti saapunut kertaheitolla. Tätä vuodenaikaa olen odottanut. Syksy on lempivuodenaikani, koska koti-ihmisenä saan silloin luvan kanssa hautautua sohvalle peittojen alle, polttaa viittätoista kynttilää samaan aikaan ja unohtaa hetkeksi säärikarvojen kanssa taistelun. Ja jos viikonloppu menee kokonaan sisällä, ei se tunnu menneen hukkaan - toisin kuin kesällä.

Syksy on myös siinä mielessä ihana vuodenaika, että neuleinspiraatio ottaa aina oikein kunnolla tuulta alleen. Tänä viikonloppuna on valmistunut jo villasukat pukinkonttiin. Tänään ajattelin aloitella villapaitaa ystäväni pienokaiselle. Löysinpä nimittäin ihanan ohjeen Dropsin sivuilta. Sen löydät täältä. En tiedä miten paljon vauvalla on käyttöä koko setille, joten teen tällä kertaa vain paidan.

Syyskuussa riittäisi tekemistä pihan puolella. Kesäkukat joutavat jo kompostiin ja ruukut varastoon. Lisäksi norjanangervoa saisi taas leikata, se on nimittäin kasvanut puolisen metriä joka suuntaan ja uhkaa jo nielaista ruusun alleen. Puutarhajätettähän tästä tulee melkoisesti, joten on odotettava taloyhtiön talkoita ja pihalle tilattavaa roskalavaa.