Polttarivinkkejä ja taimien elämää

Kiirettä on pitänyt. Viime viikonloppuna järjestimme ystävälleni polttarit ja niistä johtuvasta stressistä ja kiireestä johtuen en ole ehtinyt kirjoittelemaan. Tänään ajattelin jakaa muutaman vinkin polttareiden järjestäjille.

1. Jos vaan suinkin pystyt luistamaan tehtävästä, luista.

Vaikka ajatus polttareiden järjestämisestä olisi mukavaa, tyttöjenkeskistä suunnittelua ja kokoontumista, sitä se ei todellisuudessa ole. Ensin täytyy suuremmista linjoista kiistellä kaasoparin kanssa ja sen jälkeen lopun polttariporukan kanssa. Heti aluksi joku vetää herneen nenään. Loistavaa.

2. Saa budjetti näyttämään pieneltä.

Rahasta tulee napinaa takuuvarmasti. Siksi budjettiin kannattaa laskea vain morsiamen ruuat ja juomat, sekä yhteiset aktiviteetit.

3. "Eikö polttareita ole tarkoitus suunnitella yhdessä?"

Heti aluksi joku suuttuu siitä, että kaasot päättävät yhdessä etsiä mökin. Ja sitten ollaan niin pitkävihaisia, että mitään ohjelmaideoita on turha odottaa jatkossa ja polttaripäivänäkin ollaan vielä naama norsunvitulla, kun on niin huonoa tekemistä ja kaikki on huonosti toteutettu.

4. Ajattele morsianta - koko ajan.

Polttarivieraat haluaisivat kokeilla benjihyppyä, vaikka morsian pelkää kuollakseen korkeita paikkoja. Haloo! Nämä ovat morsiamen polttarit, eikä hän varmasti halua pelätä polttaripäivänään. Jos hän olisi halunnut kokeilla benjihyppyä, hän olisi tehnyt sen jo.

Joopa joo, sellaiset polttarit. Morsian ainakin vaikutti nauttivan ainakin osasta päivästään, joten se on pääasia. Ihmetyttää vain osan vieraiden lapsellinen käytös. Tämä viikko onkin mennyt palautumisessa. Puutarhastakin olen ehtinyt napsimaan muutamia kuvia.

Kukkapenkistä huomasin puskevan tulppaaneja jo kauan sitten. Tällä viikolla ne ovat kukkineet todella makeanpinkein kukkasin, ihanaa!

Nurmikon ovat vallanneet Idänsinililjat, tässä alba-versiota, mutta sinisiäkin löytyy.

Vappuna meillä ulkoiltiin! Suurin vapun draama olikin se, kun unohdin taimet ulos melko pitkäksi aikaa ja pelkäsin basilikan kuolleen. Mutta siinäpä se kuitenkin virkosi. Tänään koulin chilit ja basilikat lopullisiin ruukkuihin. Chilit siinä auringossa ollessaan vähän nuupahtivat, mutta nyt jo näyttävät taas varsin eläviltä. Ruukuista kiitos äidille, joka oli säästänyt kymmenen vuotta sitten istutetun pensasaidan ruukut. Olohuone täyttyy pikkuhiljaa...

Taimitarha

Pari viikkoa sitten istuttelin taimia. Haaveissa siinteli oma kasvimaa tuohon piskuiselle takapihalle. Ja sattuipa Plantageniin siemenet tarjoukselle. Oon kyllä niin tarjouksen uhri aina...

Mietiskelin, mitä siemeniä haluaisin. Päädyin useisiin hyötykasveihin. Avomiestäni ajatellen päädyin hankkimaan myös chilin siemeniä. Lisäksi ostin kesäkurpitsan, herneen, rucolan, pillisipulin, ruohosipulin ja salaattivuonankaalin siemeniä. Yrttejä halusin myös ja niistä valitsin basilikan, oreganon ja persiljan.

Viimeviikonloppuna taimet näyttivät tältä. Siirsin ne silloin kylppärin lattialämmön suotuisasta vaikutuksesta olohuoneen ison ikkunan eteen valoa saamaan. Samalla istutin vähän lisää siemeniä, jotka jäivät kylppäriin lämpimään.

Eilen koulisin yrittejä vähän isompiin ruukkuihin. Oikeastaan kaikki ovat tähän asti itäneet oikein hyvin, ainoastaan yhden ruukun persiljaa heitin pois - sieltä puski vain pari hentoa vartta. Taimet vaativat paljon kastelua, sumutinpullo on hyvä. Sen kanssa siemenet eivät lähde lillumaan. Minikasvihuone on myös hyvä, se pitää kosteuden ja lämmön hyvin. Vaativampikasvatteiset chilitkin ovat kasvaneet hyvin. Etualalla olevan krassin kasvatuksessa ei kukaan voi epäonnistua. Olen kyllä henkisesti valmistautunut ostamaan kaikki kasvit valmiina puutarhasta ja tökkäämään ne ruukkuihin, jos tässä jokin menee vielä pieleen.

Chilit oon tarkoituksella kylvänyt harvaan, sillä isompina ne tarvitsevat oman ruukun. Chilin juurelle yrttiruukkuun olen ajatellut laittaa paria muutakin yrttilajia, tulee sitten kivannäköinen yrttiruukku. Tarvittaessa harvennan basilikat puoliksi. 

Ulos on tarkoitus tehdä ihan oikea kasvimaa. Sinne laitan kesäkurpitsaa, herneitä, rucolaa ja pillisipulia. Myöhemmin kesällä kylvän kasvimaalle salaattivuonankaalia, josta saa satoa pitkälle syksyyn. Maahan istutan monivuotiset oreganon ja ruohosipulin.

Olohuone, osa 2

Olkkarimme oli mielestäni vähän tyhjä ja tylsä. Olin miettinyt ainoalle vapaalle seinälle jotakin senkin tai kapean, pitkän apupöydän tapaista, mutta säilytystilakin olisi mukavaa. Entinen olkkarimme näytti siis tältä.

Sopivasti sattuikin Ikeaan olohuoneviikot, joka tarkoitti 40 euron alennusta sohvasarjamme nojatuoliosasta. Pienen tutkiskelun jälkeen huomasin myös, että Bestån olkkariosista sai myös alennusta ja sieltä löytyikin sopivan kokoinen kaappi. Ja tv-tasokin on samaa sarjaa.

Enää olkkarimme ei todellakaan ole enää tyhjä! Taulut ovat löytäneet väliaikaisen paikan senkin päältä, mutta seinälle niitä olisi tarkoitus ripustaa. Toistaiseksi olen ihaillut tasoituksen ja maalauksen epätasaista, röpelöistä pintaa.

Paljon tapahtuu elämässä tällä hetkellä. Taimista lupasin kirjoittaa ja sen aion tehdä lähitulevaisuudessa.

Puutarhan kevät

Pari viime viikonloppua on mennyt pihalla puuhastellessa. Viimeiset neljä vuotta kerrostalossa asustaneena olin ehkä vähän enemmän kuin innokas, kun vihdoin sain oman pihan. Vaikka piha on melko pieni, mulla on sen varalle suuria suunnitelmia. 

Hommat aloitettiin siis pihan perkaamisella. Piha on pensasaitojen ympäröimä, sivuilla (naapureiden pihojen välissä) on ilmeisesti jotakin angervopensasta, perällä iso syreeniaita ja terassin edustalla vielä kaksi jotakin toistaiseksi tuntematonta pensasta.

Pihojen väliset pensaat olivat meidän puolelta hyvin villiintyneet ja niitä piti hieman saksia. Syreeni on tehnyt maahan paljon uutta, joten niitä myös revittiin osittain pois. Lehdethän niihinkin kasvaa, enkä halunnut näkösuojaa hävittää kokonaan. Pensaat leikkasin niin, että ne kasvaisivat ylöspäin. Terassin edustalla olevat pensaat olivat huonossa kunnossa. Ne olivat täysin villiintyneet, eikä huonoja ja kuolleita oksia oltu leikattu varmaankaan ikinä. Niinpä kaikki kuolleet oksat poistettiin ja hyväkuntoisiakin typisteltiin, ettei pensaat veisi puolta koko pihasta. Pensaiden juurelta löysin myös kotilon kuoria... huolestuttavaa... Ensimmäisen perkauspäivän jälkeen jätekasa näytti tältä.

Ja toisen siivouspäivän (eilen) jälkeen se jätekasa näytti sitten tältä. Eilen haravoin myös sammaloituneen nurmikkomme.

 Iloisiakin yllätyksiä on ollut - nimittäin terassin edustalla olevassa kukkapenkissä kasvaa tulppaaneja ja tuijan juurelta nousee esiin krookuksia! Kukkapenkissä tosin kasvoi myös roskia, kauhtuneita kasvinosia, ruohoa, pari nuorta puuta ja aivan infernaalinen määrä voikukkia.

Tökkäsin multaan äidin ohjeesta myös aiemmin sisäkukiksi ostamani helmililjan ja narsissin. Niille ei näköjään käynyt kovin hyvin... Osasyy on kyllä minussa, kun menin tonkimaan penkkiä ja hävittämään kaiken kevätkosteuden. Kuvassa vielä näkyy puuta, johon oksasakset eivät pystyneet. Sahaa odotellessa.

Aitojen vieressä on kivi-istutus, jonka ajattelin säilyttää. Ensinäkin siinä kasvaa jokin iso kukka, jonka talventörröttäjän voi nähdä puskevan tuosta keskeltä. Kuvassa näkyy siis vain varsi, joten innolla odotan, miltä siellä näyttää parin kuukauden päästä. Ja kuten huomaatte, helvetillinen määrä roskia löytyi pensaista. Parit karkkipussit, riisikakkupaketin kääre, usb-tikku, viinipullon korkki...

Tänä aamuna penkissä näytti tältä!

Eilisen jälkeen olin tosi tyytyväinen tekemääni työhön. Mutta mihin laittaisin kasvimaan?

Istutin viime viikonloppuna istutin myös taimia. Parhaiten on itänyt krassi, jonka iskin suoraan ruukkuun ja ikkunalaudalle. Muut ovat vielä kylppärin lattialla Ikean Socker-kasvihuoneessa itämässä.

Valoa, valoa!

Tänään ajattelin höpötellä valaisimista. Vanhassa opiskelija-asunnossa oli monta loisteputkea valmiina, joten sinne muutettaessa meidän ei tarvinnut ostaa kovin montaa valaisinta. Ja nämä kaikki kolme pääsivät mukaan uuteen kotiin. Ikean Melodi -valaisin on tosin löytänyt kodin vaatehuoneen hyllyltä... 

Makuuhuoneeseen isoäitini osti tupaantuliaislahjaksi K-fabin Marion -valaisimen. Koittakaa unohtaa kuvan reunaan eksynyt eteisen maton raakile. Valitsin tämän valaisimen siksi, että se mielestäni sointui kivasti jo olemassa olleisiin yöpöydän valaisimiin, sekä se toi pienen ripauksen blingiä muuten hieman vaatimattomaan makuuhuoneeseen. Ja saahan siitä aina nuo "kristallit" pois.

Ruokapöydän valaisimena toimi aluksi se Melodi, johon olin jo vanhassa kämpässä asuessani lopen kyllästynyt. Mietin uuden valaisimen ostoa jo silloin, mutta koska asunnon ostaminen oli aivan käsillä, päätin siirtää hankinnan myöhemmäksi. Ja hyvä niin. Nimittäin mielessäni pyöri silloin Ikean Hektar -valaisin, mutta tänne se olisi aivan liian suuri. Niinpä päädyin Annon Hiljaan. Avomieheni ensin vastusti tätä valaisinta, koska se on metallia ja valo suuntautuu vain alaspäin, mutta mielestäni se täyttää tarkoituksensa - valaisee ruokapöydän, varsin hyvin ja on mielestäni kaunis katsella. Mukava ripaus teollista tyyliä meidän kotiin.

Olohuoneessa on vielä Virvatulen Retro -valaisin (valkoista voilee-kangasta). Olohuoneeseen olen miettinyt kovin uutta valaisinta. Ajatuksissa on pyörinyt kolmen värikkään johdon ja polttimon ryhmä, mutta nyt täällä asuessani olen ehkä alkanut hieman vierastaa ajatusta niin kovasta ja pelkistetystä valaisimesta.

Olohuoneeseen tarvittaisiin jokin pieni apupöytä, tai kaksikin ja siihen olen harkinnut Design House Stockholmin Work-valaisinta. Olohuone kaipaa myös tauluja seinälle ja uuden lattiavalaisimen. Etsintä jatkukoon...

Kiireinen kaaso

Lupauduin parhaalle ystävälleni kaasoksi ja viime viikot ovatkin olleet täynnä siihen liittyviä pieniä hommia. Draamaltakaan ei ole säästytty. Hommat ovat koostuneet lähinnä polttareiden järjestämisestä, siitä voin sitten joskus polttareiden jälkeen kirjoitella tarkemmin ja antaa vinkkejä tuleville kaasoille.

Viimeisen kirjoituksen jälkeen ei kodissa ole tapahtunut paljoakaan... paitsi kevät on tullut! Onneksi lukaalimme on ollut aurinkoisina viikonloppuaamuina sellaisen kaaoksen vallassa, että kuvat on jääneet ottamatta. Eli täällä ei juuri koskaan näytä sellaiselta, kuin sisustuslehtien kodeissa näyttää. Ja hyvä niin.

Pientä fiksaamista kämpässä riittäisi vaikka muille jakaa. Vessaan ostimme pari pyyhekoukkua ja wc-paperitelineen jo aikapäiviä sitten. No, vanhan wc-paperitelineen takaa paljastui 2x3cm reikä maalipinnassa. Avomieheni haluaisi maalata koko vessan - minä haluaisin kerätä vähän rahaa ja uusia samalla koko 1,5 neliön kokoisen kopperon. Seinässä on myös halkeama ja erilaisia epäonnistuneita paikkailuja.

Jotain pientä uutta olen ehtinyt hankkia. Silmäilin tälläistä jo H&M:n verkkokaupassa ja oikeasta myymälästä sitten tälläiset vihdoin hain.

Olohuoneen matto, osa 2

No, niinhän siinä kävi sen Lappljung Rutan kanssa, että kyllä se kuitenkin silmään otti pahasti. Joka kerta, kun mattoa katsoi, meni alahuuli mutrulle ja tuli eräs mattorakkaus mieleen. Lopulta kaivoin kuitin esiin ja palautin matonpahasen takaisin Ikeaan! Kuviohan oli meille aivan liian suuri, koko suorastaan massiivinen ja matto hallitsi koko olohuonetta. Yksi syy oli myös se, etten halunnut olohuoneemme olevan suoraan Ikean kuvastosta (kyllä, meillä on aivan kauheasti Ikean tuotteita, opiskelija-asuntoon aikoinaan ostettuja). 

Köröttelimme suoraan Kodin ykköseen tien toiselle puolelle. Luojan kiitos mattorakkautta oli siellä suoraan hyllyssä! Ja tässä Hän nyt on!

Ja mattorakkaushan on tietysti Annon Pandora, vuoden 2013 blogimatoksikin valittu kaunotar. Olkoonkin, että tämä matto rupee löytymään vähän jokaisen ihmisen kodista, se on silti ihana ja mielestäni erittäin passeli meidän olkkariin. Pandoran saa käännettyä, mutta me pidämme enemmän valkoruudullisesta puolesta.

Matossahan on kiva graafinen kuvio, jonka tyylistä on myös sohvan tyynyissä ja yllättäen myös mammani kutomassa kauniissa pöytäliinassa. Hyvä mamma! Gerbera on tupaantuliaslahja ystäväpariskunnalta.