"Mitä vittua mä olen tehnyt? Nyt siellä tulee varmasti vesivahinko ja koko kämppä tulvii asuinkelvottomaksi. Mä olen ikuisessa velkahelvetissä ja häviän kaikki rahani. Ja mitä jos mä en tykkääkään asua siellä tai jos siellä onkin ihan idiootit naapurit tai ..."
Tälläisiä ajatuksia pyörii tarjouksen hyväksyneen päässä. Perjantaina huomasin uuden asuntoilmoituksen netissä, soitin välittäjälle ja kuulema lauantaina päästäisiin katsomaan. Selvä se. Mut hurmasi totaalisesti aivan upea kylppäri. Makkarit oli hyvän kokoisia, toisaalta niissä oli ysärimäinen tapetti seinissä - sekin kuitenkin siisti. Laminaatit (harmaat) oli uusittu viime vuonna. Keittiö oli alkuperäinen (1995).
Sunnuntai illalla soitin tarjoukseni, maanantaina sain hyvän vastapallon ja hyväksyin tarjouksen.
Apua.
Päässä vilisee maalien värikarttoja, allaskalusteita, verhokankaita ja Ikean Stockholmit olohuoneeseen.... (Kuvat IKEA)
Mut avomiestä on vielä melko paljon taivuteltava, että nämä muruset saadaan olkkariin. No, taivuttelulla se vitsa on ennenkin napsahtanut poikki.
Avaimet saadaan toivottavasti pian, asunto on tyhjillään ja ajatus olisi, että muuttamaan päästäisiin jo maaliskuun alkuun mennessä.
Vi ses!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti