maanantai 19. tammikuuta 2015

Raitaa

Kevät rinnassa ihastelin H&M Homen tämän kevään uutuuksia. Mutta mitä postipaketti lopulta kotiin kantoikaan? Mustavalkoista, harmaata, raitaa. Eipä taida kevät ihan vielä tähän residenssiin saapuakaan. Ainoat yhtään keväisemmät sävyt löytyvät nojatuolilta. Siihen mammani kutoman viltin viereen päässyt uutuustyyny on ehdottomasti suosikkini tämänkertaisesta tilauksestani.







Makuuhuoneen puolella puhaltaa vanhat tyynytuulet. Nimipäivälahjaksi saadut Annon Nappi-tyynyt ja äidin joskus yksiööni tekemät pikkutyynyt. Lattialla mamman kutoma matto.



No eihän se H&M:n paketti pelkkiä tyynyliinoja tuonut! Lasin ja puun yhdistelmästä lumoutuneena tilasin myös pikkumaljakoita ja puisen lasikantisen rasian.



Suvusta löytyy kyllä melko paljon käsityöihmisiä: äidin äiti kutoo mattoja, pellavaliinoja, poppanoita ja kutoo ihan mitä vain; äiti kutoo, virkkaa ja ompelee ja isän äiti oli ammatiltaan ompelija, joten hänen ompeluhuoneessaan ovat valmistuneet minun ja siskoni kastemekot, sekä siskoni vanhojentanssipukukin. Itse teen myös melko paljon käsitöitä, usein lahjaksi. Viime jouluna valmistui pukinkonttiin paria vauvan villapaitaa, vauvan haalari, sekä sukulaisille ontelokudekorit. Aikaisempina jouluina on tehty villasukkaa vähän jokaiselle suvun jäsenelle.

Niinpä nokka ei kauan tuhissut, kun eteisen lipaston päälle kaivattiin "jotain pitsiliinaa". Äidin 80- ja 90-luvun käsityölehdistä ei arvatenkaan löytynyt mitään, joten äitini ehdotti, että virkkaisin Juhannusruusumaton ohjeen mukaan. Sellainen kun löytyy jo eteisen lattialta. No, ihan Juhannusruusuun en päätynyt, vaan Auraan. Molemmat on tehty Lankavan ohjeiden mukaan. Tekele on virkattu kaksinkertaisesta bambulangasta koukulla 6.



perjantai 9. tammikuuta 2015

Millainen (kamala) keittiö meillä nyt on?

Keittiöremontti oli tiedossa jo, kun ostimme tämän asunnon. Vuosimalli 1995 ei enää oikein miellytä silmää ja on parhaat päivänsä jo nähnyt. Muistaakseni vanhempieni vuonna 1987 rakentamassa lapsuudenkodissani oli samantyyliset kaapinovet, mutta nekin vaihdettiin uudempiin ja hienompiin ollessani alakouluikäinen.




Laskutilaa keittiössämme on ihan olemattoman vähän. Suunnilleen kaikki paloittelu, hienontaminen, sekoittaminen ja kauliminen tapahtuu tuossa mikron vieressä. Yleensä nostan leivänpaahtimen leipomisen ajaksi mikron päälle. 

Remontin yhteydessä mikro nostetaan ylläolevaan kaappiin. Nyt 92cm korkeaan kaappiin tulee sitten n. 55cm korkea ovi. Mielessä on käynyt myös mikron integrointi korkeaan kaappiin, jolloin siitä tulisi kaksiosainen. Täytyypä kysäistä keittiösuunnittelijalta.

Jääviileäkaappi menee myös vaihtoon rempan yhteydessä. Kaappi taitaa olla yhtä vanha muun keittiön kanssa ja nurkassa on jo halkeamakin. Pakastin löytyy kaapin yläosasta ja isompi pakastin ulkovarastosta. Kaksi ihmistä ei tarvitse näin isoa jääkaappia, vaan aiomme hankkia sellaisen jääkaapin, jossa on alaosa pakastinta. Lisäksi olen huommannut suuren epäkäytännöllisyyden kaapin käytössä, nimittäin oven aukeamissuunta! Todella rasittavaa selälle ja mielelle lastata ostokset lattialta kaappiin, kun vieressä olisi reippaasti laskutilaakin! 


Ainoat kodinkoneet, jotka eivät mene vaihtoon ovat vuoden vanha liesi ja kolme vuotias astianpesukone. Kuvassa näkyvä naarmuinen, lommoinen ja valtava tiskiallas menee myös uusiksi, vaikka se onkin hyvä astioiden kuivatteluun - ei tarvitse paljon miettiä, onko jäänyt pisaroita.


Elämä näkyy tässä keittiössä. Lieden takana välitilan saumat ovat kamalat, roskiskaapin ovesta joku on tehny laatikon, joka repsottaa ja on jo useaan otteeseen korjattu; vetimistä puuttuu lakkakerros ja toisen loisteputkivalaisimen kuori on rikki ja toisen puuttuu jo kokonaan samasta syystä.






Näitä kuvia katsellessa ihmettelen, miten olen voinut asua täällä melkein vuoden! Asuntonäytössä kauhistelin keittiötä, mutta välittäjä totesi, että nopeasti silmä tottuu ja pienet virheet hyväksyy. Taisi olla mies oikeassa.

Ruokailutilan aion keittiöremontin yhteydessä pistää kuntoon. Tammen värinen Lack-hylly sai armosta jäädä paikalleen muuton yhteydessä - emme jaksaneet enää tasoittaa ja maalata yhtään seinää ja hyllyn väri sopii hyvin keittiön tasoihin.

Tämä pikkuruinen seinänpätkä maalataan ja hyllyn tilalle tulee toinen hylly. Valaisin on ostettu tänne ja siihen olen todella tyytyväinen. Ruokapöytä on vuodelta 87 ja vanhempieni peruja, mutta uudet tuolit ovat käyneet mielessä...



Ihanaa tämä suunnittelu ja haaveilu! Näitä kuvia katsellessa huomaa, että uusi keittiö on enemmän kuin tarpeellinen. Onneksi rungot ovat ehjät. Ihanaa on myös tulppaanien tuleminen. Nämä yksilöt eivät tainneet olla kovin hyvälaatuisia, mutta ehkä aloitankin uuden trendin: alaspäin olevat tulppaanit! Miten onnistunkaan aina tappamaan kaikki kasvit...

torstai 8. tammikuuta 2015

Unelmien keittiö

En tiedä, olenko koskaan antanut ymmärtää, että remontit täällä meidän kodissamme eivät todellakaan ole vielä ohi. Ennen muuttoa remontoimme olohuoneen ja makuuhuoneen seinät. Remontti kesti viikon ja järki meinasi siinäkin lähteä. Eli innolla odotan tulevia haasteita!

Kodin remontoimattomat tilat ovat keittiö, pikkuruinen wc, eteinen, pienempi makuuhuone ja sauna. Tänä keväänä aiomme tehdä suurimmat eli keittiön ja pikkuvessan. Jälkimmäisestä lisää toisen kerran.



Unelmien keittiössä on valoa! Kattoikkunasta on turha kuitenkaan haaveilla, koska mieheni on rakennusinsinööri ja hän on antanut monta hyvää syytä miettiä muita vaihtoehtoja. Ehkäpä ikkunat keittiön kulmassa ajaisivat saman asian? Valoa tulisi kahdesta suunnasta.


Tässä keittiössä on aivan ihana värimaailma. Viimeaikoina pehmeät sävyt ovat mielyttäneet silmääni yhä enemmän. Lämmin harmaa sopii kivasti valkoisen, kromin ja puun kanssa. Tässä keittiössä on myös kauniit vetimet, joihin keittiöpyyhkeen saa kivasti. Olenkin ollut välillä hätää kärsimässä kun nykyisessä keittiössä pyyhe on pakko pitää uunin kahvassa...

Sen verran tulevasta keittiöstä on jo päätetty, että ovet tulevat olemaan valkoiset, työtasoksi valitaan laminaatti ja välitilaan tulee lasi.


Tämä kaunis keittiö voisi olla melko lähellä toteutuvaa. Pidän vetimettömistä laatikoista ja ovista, mutta koska meidän keittiössämme on vain yksi laatikosto, täytyy meidän varmaankin valita vetimet. Kisko tai tankovetimet miellyttävät eniten silmää. Ja ne asennetaan myös yläkaappien vetimet vaakatasoon. Tämä lisää mielestäni keittiön linjakkuutta.


Avohyllyt ovat kauniit ja niitä käytetäänkin nykyään paljon. Uskaltaisikohan joskus itse tehdä keittiön, jossa ei olisi yläkaappeja ollenkaan? Avohyllyä olen suunnitellut ruokailutilaan.


Sitten joskus....

Rakastan betonia. Betonitasot ovat siis käyneet mielessäni ja rapattu seinäkin olisi aivan mahtava. Ja jotain näistä aion joskus toteuttaa. 

Olen yrittänyt uutta keittiötä miettiessäni pitää järjen päässä. Miten välitila pidetään puhtaana? Jaksanko öljytä massiivitammitasot? Jaksanko nähdä vaivaa DIY betonitason valamiseen?

Totuushan on, että rapattu betoniseinä ei ole lieden kohdalta kaunis kovin kauaa. Mosaiikkilaatat menivät saman ajatuksen mukana myös roskakoriin - en jaksa jynssätä saumoja koko aikaa ja parin vuoden jälkeen saumata uudelleen. Aluksi haaveilin myös mustasta kivestä (sikakallista), massiivitammitasoista valkoisten kaappien kanssa - ja miten ihanalta herkullisen vihreät yrtit näyttäisivätkään mustaa tasoa vasten! Mutta sen olisi pitänyt olla mattaa, eikä mitkään levyt ja maalit oikein innosta.


Korkeakiiltokaapit alkavat olla vähän ollutta ja mennyttä jo. Ja niitä on kaikilla ja kaikkialla. Sormenjäljetkään eivät näy mattapinnalla yhtään niin hyvin kuin korkeakiillossa.