Viime kesänä paloi käpy takapihan kahden suuren pensaan kanssa. Koko takapiha oli muutenkin täysin villiintynyt ja pensaat olivat saaneet kasvaa täydessä rauhassa. Niinpä syksyllä kaivoimme miehen kanssa pensaat ylös ja talven aikana kehittelin jotakin tilalle.
Suunnitelmat vaihtelivat muurinkivillä porrastetusta yrttipenkistä ruohoon ja vielä pari viikkoa sitten olin katsomassa muurinkiviä. Ne tuntuivat jotenkin isoilta pikkuruiseen pihaamme, joten luonnollisempi ilme sai suuremman kannatuksen.
Koko homma alkoi reissulla Plantageniin, josta perennataimien lisäksi tarttui mukaan kaksi säkkiä puutarhamultaa. Hyvin pian kotiinpääsyn jälkeen kävi ilmi, että multaa tarvitaan vielä moninkertainen määrä. Niinpä hain tarjoushaukkana kuusi säkkiä lisää, joista yksi on vielä jäljellä. Toisella kauppareissulla ostin myös ruusun ja kiinanpionin.
Ruusun istuttaminen ei ollutkaan ihan mikään helppo homma. Ensin piti kaivaa 60cm syvä ja leveä kuoppa. Pihan reunasta kaadetun vanhan vaahteran juuret tulivatkin juuri sopivasti tähän kohtaan. No, jossain siellä juurien välissä se ruusunen nyt istuu.
Lisäksi valitsin valkoisen ja violetin väristä myskimalvaa, kaukasiantörmäkukan, idänunikon, tarhakellukan ja harjaneilikan. Lisäksi nurkassa on tuoksuköynnöskuusama, jonka syksyllä leikkasin alas.
Turhan innoissani istutin siemenestä kasvattamani mustasilmäsusannat myös heti maahan, mutta luultavasti kevään viimeinen hallayö vei ne mukanaan.
Siinä se nyt on koko komeudessaan. Toisaalta nyt olen tyytyväinen, etten hakenut suuria muurinkiviä. Luonnollinen perennapenkki menee kivasti yhteen varjolilja-istutuksen kanssa. Muuallakin puutarhassa on ilmaantunut kevään merkkejä. Sipulikasveista on tullut ehdottomia suosikkejani. Mikään ei voi olla helpompaa!
Viime keväänä tein sen virheen, että pidin narsisseja ja helmililjoja sisällä. Lyhyen elonkaaren masentamana paiskasin sipulit multaan ja sieltä ne nyt kukkivat. Ostin myös tänä keväänä helmililjan kaupasta, mutta laitoin sen heti ulos ruukkuun ja se kukkii edelleen, kuukauden kuluttua ostamisesta.
Oikein hämmästyin, miten nopeasti tulppaaneihin tuli nuppuja, näiden kuvien ottamisella on pari päivää väliä.
Kasvimaa sai säkillisen uutta multaa. Kalkkia saattoi perustaessa tulla vähän liiankin kanssa, joten sitä en lisännyt. Lannoitusta maa vielä vaatii, että ravinteet riittävät lukuisille kasveille, jota olen tänä vuonna ajatellut kylvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti