Eräänlainen lauantai

Tämä lauantai ei alkanut hyvin. Sen kummempia selittelemättä ennen aamukymmentä suunnitelmat olivat vaihtuneet jo pariin otteeseen ja kaasu pohjassa oltiin ajettu mieskauppaan, hakemaan autoon osaa. No, yhdeltätoista kaikki olikin taas hyvin ja olimme matkalla Matildaan retkeilemään. Erityisesti syksyisin tulee tarve päästä luontoon, ehkä kesäisin takapihalla on luontoa riittävästi?

Kenkien rytmikäs kopina pitkospuilla, viiltävä pohjoistuuli ja niin kirkas auringonpaiste, että silmät vuotaa. Vielä iltapäivälläkin maa oli kuurassa varjoisilla paikolla. Avotulella paistettu halpa grillimakkara ja kilon ketsuppipullo raahattuna monta kilometriä repussa.

Eväät olivat tietenkin kunnossa. Makkaran lisäksi söimme focacciaa ja ainahan täytyy retkellä olla vähän suklaata, jos äkillinen energiavaje sattuu yllättämään (näin on kerran tapahtunut).

Retkeilyhän on ensisijaisesti halusta kiinni, mutta hyvät varusteet helpottavat matkan taittamista. Hard core retkeilijöitä me ei olla - kunnon lenkkarit, kerrasto ja tuulipuku riittävät jo pitkälle. Mutta farkuissa ja pikkukengissä ei metsään kannata lähteä. Tällä kertaa varusteistani puuttui se parempi kamera, ymmärrätte varmaan, miksi se aamuisen paniikin jälkeen pääsi unohtumaan matkasta. Joten pahoittelut puhelimella näpsityistä kuvista!